Pikku puuhia

Liikuttavaa intoa on ilmoilla. Itseäkin naurattaa se pikku puuhastelun määrä ja into, mitä tähän aikaan vuodesta - erityisesti uuden veneen tultua perheeseen - on havaittavissa. Kipparin puuhat ovat järkeviä: Veneen kaasulaitteiden koeponnistus, joidenkin köysien uusiminen, moottorin jumiutuneen sinkin vaihtaminen, yhden luukun jousen korjaus, katsastusvarusteiden tsekkaus, paukkuliiveihin uudet panokset ja sen sellaista. Mutta mitä tekee allekirjoittanut?

Olen ostanut yhden nätin, mutta järjettömän kalliin sisustustyynyn, joka sopii upeasti aterion sohvalle (mistä se tietenkin arkikäytössä vipataan pois tieltä). Sitten olen hankkinut ihanan tuoksuisen käsisaippuan vessaan. Niin ja vessan kaappiin käsivoiteen, joka on tosi kauniissa alumiinituubissa. Tosin sen tuoksu on vähän ristiriidassa tuon tuoksuvan käsisaippuan kanssa. Hmm....enpä tiedä.

Eilen riemastuin, kun edellisen veneemme patjat taidolla uusinut mainio Verhoilu Vilja oli aivan kuin ajatuksiani lukien valmistanut myyntiin vettä ja likaa hylkivät säänkestävät ulkotyynyt, jotka ovat mittojensa ja kuosinsa puolesta aivan kuin Siriuksen sitloodaa ja auringonottohetkiä varten suunnitellut. Ostin tyynyt saman tien parempaan talteen. Ehdottoman tärkeä hankinta.

Olen myös suunnitellut uusien verhojen hankkimista, mutta en ole vielä ryhtynyt toimenpiteisiin. Olen hahmotellut veneen uusia nättejä nimi- ja rekkaritarroja, mutta en ole vielä ryhtynyt toimenpiteisiin. Olen miettinyt millaiset matot veneeseen teetettäisiin, mutta en ole vielä blaa blaa. Siivoushommia olen miettinyt, mutta silläkään saralla en ole ihan vielä... On niin peevelin kylmä, pitää vielä hetki odottaa. Sitä paitsi hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Viime sunnuntaina ajoimme Kipparin kanssa veneelle ihan vaan veneellä käymisen ja pikku venepuuhailun ilosta. Joimme kahvia, kuuntelimme radiota ja otimme joitakin mittoja - ja joitakin mittoja unohdimme ottaa. Räntäsateesta nauttien rapsutin irti vanhoja rispaantuneita tarroja veneen kyljestä. Sormet olivat lopulta kohmeesta turvonneet, punaiset ja tönköt, mutta sainpahan tarrat irti ja jotakin pientä konkreettista aikaiseksi.

Näistä pikku puuhista ja ei-ehkä-niin-keskeisistä hankinnoista tässä nautitaan, kunnes koittaa se ensimmäinen lämmin vapaapäivä, kun pääsemme puunaamaan veneen lattiasta kattoon ja tekemään siitä oman näköisemme. Käsisaippuoineen kaikkineen.

Tähdistä kirkkain

Sirius (α Canis Majoris, α CMa) Ison koiran tähdistössä on Maasta katsoen tähtitaivaan kirkkain tähti.

Voi onnenpäivää, meillä on jälleen vene! Ehdimme sympaattisen Jupiterin myynnin jälkeen etsiä kauan itsellemme parasta venettä, sitä tähdistä kirkkainta.  Monia veneitä kävimme katsomassa, mutta aina niissä oli jotakin, mikä ei natsannut ajatuksiimme. Välillä veneet olivat todella kaukana myynti-ilmoitusten kuvauksista, eikä ollut harvinaista sekään, että myyntikuvat oli otettu vanhoina hyvinä aikoina, ennen myytävän veneen rappiotilaa. Eräässä veneessä jopa kasvoi sisällä sammalta! Usko meinasi jo loppua - arvelin että tuleva kesämme menisi ilman venettä.

Helmikuussa se sitten kuitenkin kolahti. Veneilyn amor ampui meitä nuolella, kun kävimme jälleen katsomassa yhtä ehdokasta. Tämä vene - Sunmar 870C - oli merkkinsä ja mallinsa puolesta meille aivan vieras. Olimme kuitenkin lukeneet siitä pelkkää hyvää niin netin aina jännittäviltä keskustelupalstoilta kuin venelehtien jutuistakin. Itse asiassa koko idea tästä veneestä tuli eräältä keskustelupalstalta,  kun puolivitsinä laitoin sinne kysymyksen ideoista hyväksi puoliliukuvaksi perheveneeksi. Kiitos siis sinulle tuntematon Sunmar-veneilijä, joka kerroit meille tästä unelmaveneestä!

Unelmavene?  Kuulostaa aika kovalta heitolta. Mutta kyllä, meille tämä Sirius on Unelmavene. Uskon, että se olisi sitä monelle muullekin meidän kaltaisellemme perheveneilijälle. Miksikö? Olimme pohtineet loistavat ja aivan liian tarkat kriteerit uudelle veneellemme silloin, kun Jupiter myytiin. Toisaalta toivoimme löytävämme monelta osin samantyyppisen veneen kuin Jupiter, mutta samaan aikaan toisaalta halusimme hieman lisää tilaa, nopeutta ja ominaisuuksia. Uuden veneemme tuli siis olla
- noin 9-metrinen
- alle 3 m leveä (mahtuakseen talvisäilytykseen pihaamme)
- puoliliukuva
- oikeasti merikelpoinen ja vankka
- selvästi uppoumarunkoista Jupiteria nopeampi, mutta ok myös uppoumanopeuksilla
- jonkin verran myös tilavampi
- ovella suljettava sisätila
- akselivetoinen, ei kuitenkaan epätaloudellinen
- makuutilat vähintään neljälle aikuiselle siten, ettei vuoteita tarvitse purkaa päiväksi 
- ulkoa ei puuta
- lämmin vesi ja uuni
- kompakti ja hallittava, esim. mielellään keulapotkurilla varustettu
- hyvin pidetty ja mieluiten hyväksi tunnettua merkkiä
- ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä: meidän budjetissamme

Jokainen veneitä tunteva tietää, että tällaisen listan kanssa ei ole kovin helppoa löytää venettä. Ei, vaikka jostakin ominaisuudesta olisi valmis tinkimään. No, meille kävi kuitenkin hyvin. Vain lämminvesijärjestelmän jouduimme tähän veneeseen asentamaan, muuten vene oli juuri sitä, mistä haaveilimme. Bonuksena vielä se, että vene tulee tosi mukavalta perheeltä hyvästä kodista, jossa siitä on pidetty huolta. Kiitokset L&R, myitte meille ihanan veneen.

Kaupat sovittiin veneestä helmikuussa, mutta jännitys säilyi eiliseen saakka, jolloin oli vesillelaskun ja koeajon aika. Vene käynnistyi talven jälkeen moitteitta, käyttäytyi kaikin puolin kauniisti ja osoittautui meille aivan nappivalinnaksi. Niinpä jossakin auringonpaisteen ja räntäsateen välimaastossa vene vaihtoi virallisestikin omistajaa. Me saimme ajaa sen uuteen kotisatamaan. Nätisti se asettui laituripaikalleen ja teki meidät hyvin, hyvin onnellisiksi.

Sirius on tullut kotiin <3