keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Pikku puuhia

Liikuttavaa intoa on ilmoilla. Itseäkin naurattaa se pikku puuhastelun määrä ja into, mitä tähän aikaan vuodesta - erityisesti uuden veneen tultua perheeseen - on havaittavissa. Kipparin puuhat ovat järkeviä: Veneen kaasulaitteiden koeponnistus, joidenkin köysien uusiminen, moottorin jumiutuneen sinkin vaihtaminen, yhden luukun jousen korjaus, katsastusvarusteiden tsekkaus, paukkuliiveihin uudet panokset ja sen sellaista. Mutta mitä tekee allekirjoittanut?

Olen ostanut yhden nätin, mutta järjettömän kalliin sisustustyynyn, joka sopii upeasti aterion sohvalle (mistä se tietenkin arkikäytössä vipataan pois tieltä). Sitten olen hankkinut ihanan tuoksuisen käsisaippuan vessaan. Niin ja vessan kaappiin käsivoiteen, joka on tosi kauniissa alumiinituubissa. Tosin sen tuoksu on vähän ristiriidassa tuon tuoksuvan käsisaippuan kanssa. Hmm....enpä tiedä.

Eilen riemastuin, kun edellisen veneemme patjat taidolla uusinut mainio Verhoilu Vilja oli aivan kuin ajatuksiani lukien valmistanut myyntiin vettä ja likaa hylkivät säänkestävät ulkotyynyt, jotka ovat mittojensa ja kuosinsa puolesta aivan kuin Siriuksen sitloodaa ja auringonottohetkiä varten suunnitellut. Ostin tyynyt saman tien parempaan talteen. Ehdottoman tärkeä hankinta.



Olen myös suunnitellut uusien verhojen hankkimista, mutta en ole vielä ryhtynyt toimenpiteisiin. Olen hahmotellut veneen uusia nättejä nimi- ja rekkaritarroja, mutta en ole vielä ryhtynyt toimenpiteisiin. Olen miettinyt millaiset matot veneeseen teetettäisiin, mutta en ole vielä blaa blaa. Siivoushommia olen miettinyt, mutta silläkään saralla en ole ihan vielä... On niin peevelin kylmä, pitää vielä hetki odottaa. Sitä paitsi hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Viime sunnuntaina ajoimme Kipparin kanssa veneelle ihan vaan veneellä käymisen ja pikku venepuuhailun ilosta. Joimme kahvia, kuuntelimme radiota ja otimme joitakin mittoja - ja joitakin mittoja unohdimme ottaa. Räntäsateesta nauttien rapsutin irti vanhoja rispaantuneita tarroja veneen kyljestä. Sormet olivat lopulta kohmeesta turvonneet, punaiset ja tönköt, mutta sainpahan tarrat irti ja jotakin pientä konkreettista aikaiseksi.

Näistä pikku puuhista ja ei-ehkä-niin-keskeisistä hankinnoista tässä nautitaan, kunnes koittaa se ensimmäinen lämmin vapaapäivä, kun pääsemme puunaamaan veneen lattiasta kattoon ja tekemään siitä oman näköisemme. Käsisaippuoineen kaikkineen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti